Uhkapelien historia
[ivcs]
Type: article
Parent page: Peliteollisuus
[/ivcs]
Kurkista rahapelien kiehtovaan historiaan
Uhkapelien historia on tuhansia vuosia vanha. Ihmistä on aina kiehtonut pelaaminen, sillä se on tuonut jännitystä yksitoikkoiseen elämään. Historian suurnimet kuten Fjodor Dostojevski, Mark Twain, Napoleon, Marie Antoinette ja keisari Augustos ovat kaikki rakastaneet rahapelejä ja hävinneet valtavia omaisuuksia pelien järjestäjille. Silti pelaaminen on suositumpaa kuin koskaan, vaikka niissä voittaminen ei ole lainkaan varmaa.
Jo luolamiesten aikana on pelattu erilaisia yksinkertaisia noppapelejä ja järjestetty primitiivisiä arpajaisia. Rooman valtakunnassa pelaaminen oli suosittua ajanvietettä, joka kiehtoi niin patriiseja kuin plebeijiäkin. Erityisessä suosiossa roomalaisten keskuudessa olivat erilaiset noppapelit, joiden pohjalta on syntynyt myös backgammon -lautapeli.
Aasialaiset rakastavat tunnetusti pelaamista ja pelaamisella on pitkä historia alueella. Pelikortit kehitettiin alun perin Kiinassa, josta ne levisivät 1500-luvulla myös Eurooppaan. Pelikortit aloittivat varsinaisen buumin Italiassa, ja myöhemmin Ranskassa. Samoihin aikoihin Venetsiassa valtaapitävät alkoivat nähdä pelaamisen negatiivisena toimintana, jolloin uhkapelaaminen kiellettiin.
Tarkoituksella pyrittiin ehkäisemään peleihin liittyvää sosiaalista pahoinvointia ja väkivaltaa, mutta kieltojen takia pelit siirtyivät yksityiskoteihin. Venetsian johtajat pitivät yksityiskotien peli-iltoja moraalittomina, mutta niihin puuttuminen oli hyvin vaikeaa. Lopulta päättäjät ymmärsivät, että toiminnalla on mahdollista myös tienata. Venetsiassa avattiinkin maailman ensimmäinen kasino, eli rahapelipaikka, jossa pelaajat pääsivät pelaamaan pysyvää pankkia vastaan.
Ensimmäiset venetsialaiset kasinot olivat loisteliaita paikkoja, joihin vain kaikkein etuoikeutetulla kansan osalla oli mahdollisuus pääsyyn. Näistä kuuluisin kasino oli Riddotto Pubblicon kasino. Venetsiassa mielenkiintoinen lisä pelikulttuurissa oli se, että jakajat olivat pukeutuneet peruukkeihin ja viittoihin, jonka lisäksi he olivat peittäneet kasvonsa. Myös asiakkailta vaadittiin tyylikästä pukeutumista. Peliala aiheutti kuitenkin yhteiskunnallisia ongelmia Venetsiassa, jonka takia Venetsian kasino suljettiin vuonna 1774.
Tämä ei kuitenkaan pysäyttänyt kehitystä, vaan seuraava kasinopelien keskittymä syntyi Saksan ruhtinaskuntien ja Itävalta-Unkarin alueelle. Kasinoita perustettiin erityisesti Keski-Euroopan kylpyläkaupunkeihin, kuten Baden-Badeniin ja Karlsbadin alueelle. Kasinoiden pitäjät alkoivat pian ymmärtää myös viihteen merkityksen pelimahdollisuuksien tarjoamisen lisäksi. 1800-luvulla kasinot hemmottelivat pelaajia myös teatterilla, konserteilla ja oopperoilla. Musiikkimaailman suurnimet, kuten Johan Strauss, konsertoi ahkerasti Baden-Badenissa ja Homburgissa. Viihteellisten aspektien lisääminen pelikokemukseen ymmärrettiin jo varhain. Häviäminen sattuu vähemmän, kun pelikokemukseen liittyy muitakin asioita kuin pelkkiä pelejä.